Ratkaisukeskeinen NEPSY-toiminta – mitä se on?

 

Lasten ja nuorten yhä yleisemmäksi käyvät vuorovaikutuksen ja käytöksenkontrollin haasteita kuvataan nykyisin usein NEPSY-oireiksi. Tähän oirekirjoon sisällytetään useita oppimisen, keskittymisen ja käytöksen kontrollin haasteiden nimikkeitä jolloin NEPSY, eli neuropsykiatriset haasteet on siis eräänlainen yleisnimike tämän päivän kielenkäytössä.

 

Ratkaisukeskeinen NEPSY-toiminta tarkoittaa toimintaa, jolla pyritään vähentämään ja kuntouttamaan tämän oirekirjon juurisyitä. Parhaassa tapauksessa lapsi kuntoutuu kokonaan.

 

Varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa NEPSY-lasten kohtaaminen on perinteisesti tarkoittanut oirekirjon selkeyttämistä, esim. psykologin tutkimuksella, ja sen jälkeen lapsen sijoittamista hänelle soveltuvaan ryhmään. Tässä on kuitenkin useita ongelmia, sekä taloudellisia, ammattihenkilöstöön kohdistuvia työhyvinvointi-, stressi- ja työpaine haasteita sekä oppimisympäristöä heikentäviä elementtejä.

 

Taloudellinen haaste on pienryhmissä yksilökustannusten nousu, missä sekä ammattihenkilökunnan tarpeen sekä tilojen kustannus/yksilö ovat moninkertaiset verrattuna vakio-oppilaiskuuihin.

Työhyvinvointihaasteet ilmentyvät oppilasaineksen vaativuuden kautta.

Nykyisin yleistynyt inkluusio taas saattaa vähentää taloudellista yksikkökustannuspainetta mutta opettajien työhyvinvointihaasteet säilyvät ja esille nousee kolmas vakava ongelma, lisääntyvän häiriön takia koko opetusryhmään vaikuttava oppimisympäristön ja oppimiskyvyn heikentyminen.

 

Ratkaisukeskeinen NEPSY-toiminta on ratkaisu tähän tilanteeseen, sillä se vie tehokkaan kuntouttavan toiminnan sinne, missä sitä tarvitaan, eli opetusryhmiin.

 

Kysymys 1: Eikö lasten kuntoutustahot hoida tätä kuntoutustyötä?

Vastaus: tehokasta kuntoutusta on todella vähän tarjolla ja jonot tutkimuksiin ovat pitkiä. Tehokas kuntoutus on käytännössä enemmän toive kuin realiteetti. Jokainen opettaja kohtaa tämän realiteetin päivittäin, ja siksi tämä käytännönläheinen opetusympäristöön soveltuva toiminta on sekä helppo että nopea tapa vaikuttaa ongelman juurisyihin. Tärkeä vaikutus on myös opettajien työhyvinvoinnin tilanteen parantuminen.

 

 Kysymys 2: Onko tätä tutkittu Suomessa?

Vastaus: 2006-2008 RAY järjesti hankkeen uusien menetelmien löytämiseksi oppimisen ja keskittymisen haasteisiin. Olimme kehittäneet työryhmän kanssa tämän uuden lähestymistavan, mikä perustui neurofysiologisen kuntoutuksen menetelmiin. Nimitimme toiminnan Sensomoottoriksi. Tulokset ylittivät jopa odotukset. Toiminnan tulokset hämmästyttivät sekä mukana olevia opettajia että tutkijoita: lasten keskittymiskyky, oppimiskyky, käytöksen kontrolli sekä sosiaalinen vuorovaikutuskyky parantui selkeästi. Turun yliopiston maisterikoulutettava tutkija E. Toppila teki tutkimuksen hankkeessa mukana olleille koululle ja PK:lle.  Menetelmän perusidea on kohdistaa päivittäin lyhyt harjoitustuokio selkeän analyyttisen suunnitelman mukaisesti aisti- ja hermointegraation parantamiseksi sekä eri varhaiskehityksen haastealueille. Syys- ja kevätlukukauden mittaisen harjoittelun lopputuloksena suurin osa opetusryhmän lapsista nousi uudelle tasolle, heikommat ”keskikastiin” ja jopa ”hyvät” tulivat vieläkin paremmiksi. Oletimme toki heikompien oppilaiden parantavan tasoaan, mutta tämä kaikkiin luokan oppilaisiin saatu positiivinen kehitys oli itse asiassa yllätys.

 

Mihin perustuu?

Euroopassa ja USA:ssa kehitettiin jo noin 50-60-vuotta sitten terapeuttisia menetelmiä, millä haluttiin löytää oppimisen, motoriikan, keskittymisen ja käytöksen kontrollin haasteisiin tehokkaita terapiamenetelmiä. Joku keskittyi autismikirjon kohderyhmään, joku työskenteli motoristen haasteiden parissa, toiset tutkivat ja kehittivät metodiikkaa kielellisten haasteiden ja lukihäiriön taustasyiden kuntouttamiseen jne. Yhteistä näillä oli se, että niissä kaikissa pyrkimyksenä on löytää juurisyitä niihin ongelmiin ja kehittää menetelmiä, miten nämä voitaisiin parantaa. Kokosimme kaikki nämä yhteen ja nimitimme sen Sensomoottori ®, kehitystä edistävä ohjelmaksi.

 

Tämä Sensomoottori-ohjelma on selkeä ratkaisukeskeinen lähestymistapa NEPSY-ongelmaan. Se tehdään siellä missä ongelmakin on ja sen vaikutus kohdistuu sekä NEPSY-lapsiin että samassa ryhmässä muihin oppilaisiin. Päivittäinen harjoitus vie vain n. 15 min./koulupäivä ja opettajien mukaan sen ajan saa takaisin moninkertaisesti lasten parantuneen oppimis- ja keskittymiskyvyn kautta. Myös sosiaalinen vuorovaikutuskyky on raportoitu parantuneen, minkä voi olettaa vähentävän mm. koulukiusaamista, mikä on toinen erillinen haaste kaikissa kouluissa. Lasten rauhoittumisella on myös vaikutus opettajan kokemaan työn raskauteen, mikä on tärkeä työsuojeluargumentti millä on vaikutus myös opetushenkilökunnan sitoutumiseen.

 

Miten käytännössä toimitaan?

 

Tarjolla on kaksi koulutuspolkua:

 

1. Tehokkain ja paras on yhden päivän lähiopetus ja PRO-kansion materiaalipankin hyödyntäminen, hinta ryhmäkoon mukaan 

2. Itsenäisenä opiskeluna käsikirjan ja teoriakirjan itseopiskelupaketti, johon liittyy myös PRO-kansion materiaalipankin käyttö

 

PRO-kansiossa löytyy mm. video-ohjeet keskeisimmistä harjoituksista, lomakekansio, kirjeet kotiin, tieteellisiä tutkimuksia, teoriakirja Miksi en opi? ja artikkeleja aiheesta.

Lisäksi tukipuhelin ja henkilökohtainen konsultaatiomahdollisuus

 

Lisätietoja

Veli Laurinsalo

puh 040 7011 524

sensomoottori@gmail.com

verkkosivut: www.sensomoottori.com

​

Tutustu seuraaviin raportteihin:

​

Tutkimus Sensomoottorin käytöstä kouluissa ja päiväkodeissa, klikkaa PDF-kuvaketta avataksesi tutkimusraportin ==>

​

 

Kokemuksia sensomoottorista ==>

​

 

Kandidaattityö, Oulun Yliopisto, 2017, ”Sensomoottori - oppilaiden oppimis- ja keskittymiskykyyn vaikuttajana? ==>